Calefan uusi toimitus­johtaja: ”Energian kerta­käyttöisyydestä on päästävä eroon ja siirryttävä kierto­talous­yhteiskuntaan”

Toisen roska on toisen aarre – myös energiankäytössä.

Calefan Petri Vuori ja Lahti Energian Jarkko Kovanen Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla
”Jos hukkalämmöt jäisivät kasoiksi takapihoille, niiden merkitys ymmärrettäisiin helposti ja itseltä ylijäävälle energialle lähdettäisiin hakemaan tarvitsijaa”, sanoo Petri Vuori.

– Materiaalien kierrätys on itsestään selvää, mutta energia on päässyt kyseenalaiseen erikoisasemaan siinä, että oman hukkaenergiansa saa kuka vaan dumpata mihin vaan, sanoo Calefa Oy:n uusi toimitusjohtaja Petri Vuori.

– Jos sinulla on fyysistä jätettä, et voi työntää sitä luontoon samoin, vaan sen suhteen on olemassa kierrätysjärjestelmät ympäri Suomea. Energian suhteen on päästävä samalle tasolle.

Vuori peräänkuuluttaa energiankäyttöön vastuullisuutta, joka näkyy myös yhteisöllisenä ajattelutapana.

– Vaikka itselläsi ei olisi hukkaenergialle käyttöä, joku toinen voi hyötyä siitä. Kertakäyttöyhteiskunnasta olisi päästävä eroon ja siirryttävä kiertotalousyhteiskunnaksi.

Teollisuuden toimet merkitsevät eniten

Suurimmat energiahävikit tapahtuvat siellä missä energiaa käytetään runsaasti, eli tyypillisesti valmistavassa teollisuudessa. Teollisuus kuluttaa lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Valmistusprosesseista ylijäävää hukkalämpöä lasketaan surutta ilmaan ja vesistöihin.

– Teollisuudessa energian kertakäyttöisyys näkyy siinä, että hukkaenergiasta ei olla välitetty. Siitä ollaan vain yritetty päästä mahdollisimman helposti ja halvalla eroon.

Onko sitten halpaa olla hyödyntämättä hukkalämpöä?

Calefan laskelmien mukaan ei. Energian hukkaaminen rasittaa yrityksen kilpailukykyä. Vastaavasti hukkalämmön uusiokäyttö lisää kannattavuutta. Hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmissä investoinnin tuotto on tyypillisesti 30-100 %.

– Kaikki mitä ostoenergiasta säästetään, siirtyy yhtiön tulosriville leikkaamattomana. Ainoa mikä teollisuuden hukkalämmön uusiokäytössä leikkaantuu, ovat CO2-päästöt, Vuori sanoo.

Tänä päivänä kaikki tekniikka ja osaaminen ovat olemassa, millä teollisuuden hukkalämmön voi kannattavasti valjastaa uusiokäyttöön. Calefalla on tästä jo yli 150 asiakasesimerkkiä.

Hukkalämpöä voidaan hyödyntää omassa tuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä tai myydä energiayhtiölle kaukolämmöksi, jolloin edullisesta puhtaasta energiasta pääsee nauttimaan koko ympäröivä yhdyskunta.

Kyse on ympäristön kannalta todella merkittävästä asiasta, sillä jopa kolmannes kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa teollisuuden hukkalämmöllä.

Tarvitsisitko energiaani?

Ylijäämäenergian hukkaamisessa on Vuoren mukaan kyse ennen kaikkea asenteista.

– Energia on aika usein näkymätöntä. Jäähdytysvesissä hukkalämmön voi havaita ohimenevinä lämpömittarin lukemina. Poistoilmassa sen näkee hetken ajan savupilvenä, ennen kuin lämpö on haihtunut taivaan tuuliin. Kun se on poissa silmistä, on se poissa mielestä, Vuori arvelee.

Jos hukkalämmöt jäisivät kasoiksi takapihoille, niiden merkitys ymmärrettäisiin helposti.

– Jos jonkun vastuulla olisi työvuoron päätyttyä kantaa hukkaenergiat kaatopaikalle, olisi hyvin nopeasti alettu kyselemään, tarvitseeko joku sitä vaikkapa naapuritontilla.

Uusi toimitusjohtaja peräänkuuluttaa yhteisöllistä ajattelutapaa, jossa omalle ylijäämäenergialle etsitään käyttökohde lähialueelta, jos itsellä ei ole sille käyttöä.

– Mitä enemmän lämpöä hukataan, sitä enemmän pitää tuottaa uutta lämpöenergiaa. Se tapahtuu yleensä polttamalla, joka taas tuottaa lisää CO2-päästöjä, Vuori sanoo.

– Näissä asioissa vastuullisuuden pitäisi olla sama, kuin vaikkapa jätteen ja materiaalien kierrättämisessä.