Maailmalla on tehty useita tutkimuksia, joissa hukkalämmön tehokkaampi käyttö nähdään merkittävänä keinona parantaa energiatehokkuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimesi marraskuussa 2018 energia­tehokkuus­työryhmän selvittämään mahdollisuuksia tehostaa energia­tehokkuustoimia vuosina 2021–2030. Hukkalämmön tehokkaampi hyödyntäminen nousi esille keskeisenä toimenpiteenä.

Motiva julkaisi viime syksynä Energiaviraston rahoittamana esiselvityksen yli­jäämä­lämmön potentiaalista teollisuudessa. Selvityksessä arvioitiin, että tällä hetkellä Suomen teollisuuden tekninen potentiaali eli nykytekniikalla kannattavasti hyödynnettävissä oleva lämpömäärä olisi 16 TWh/a. Motivan aikaisempi katselmus vuodelta 2010 arvioi ylijäämälämmön kannattavasti hyödynnettäväksi lämpömääräksi 4–5 TWh/a.

Kehittynyt teknologia on muuttanut arviota positiiviseen suuntaan. Uudet kuuma­lämpö­pumput, jotka tuottavat yli 100 °C lämpöä hyvällä hyöty­suhteella, nähdään mullistajina matala­lämpöisen yli­jäämä­lämmön hyödyntämisessä.

Kuumalämpöpumpusta odotetaan korvaajaa fossiilisten poltto­aineiden käytölle energian­tuotannossa. Hallituksen ehdotus siirtää kauko­lämpö­verkkoon lämpöä tuottavat lämpö­pumput edullisempaan sähkö­vero­luokkaan II ja laskea veron määrää lähemmäksi EU:n vaatimaa minimitasoa nähdään myös parantavan lämpöpumppujen kannattavuutta sekä yli­jäämä­lämmön hyödyntämisen edellytyksiä.

Suomalainen teollisuus aikoo saavuttaa hiilineutraalisuuden muita ennen

Suurimmat energiankäyttäjät Suomessa ovat metsä­teollisuus, kemian­teollisuus ja metalli­teollisuus, jotka käyttivät vuonna 2017 yli 89 % teollisuuden käyttämästä energiasta. Lukuisat kotimaisen teollisuuden toimijat ovat ilmoittaneet tavoitteekseen täyden hiili­neutraalisuuden jo ennen EU:n asettamaa takarajaa. Esimerkiksi Kiilto Oy on julistanut olevansa kokonaan hiili­neutraali vuoteen 2028 mennessä.

Myös lähes neljääsataa suomalaista yhtiötä edustava Kemian­teollisuus ry on aloittanut kunnian­himoisen Responsible Care -ohjelman, johon osallistuvat yritykset aikovat saavuttaa hiili­neutraalisuuden vuoteen 2045 mennessä. Lupausten toteuttaminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Kasvi­huone­päästöjen leikkaamisessa pääroolia näyttelee kehittynyt teknologia ja energiankierrätys.

Kaikki lähtee hyvin pitkälle siitä, että kertaalleen ostettu energia kierrätetään, jolloin uutta energiaa ei tarvitse tuottaa niin paljoa. Kannattavasti hyödynnettäviä hukkalämmön lähteitä löytyy lähes kaikista paikoista, joissa energiaa käytetään runsaasti. Uunien ja moottorien ohella hukkalämpöjä voidaan kerätä vaikkapa poistoilmoista ja lauhdevesistä.

Ylijäämälämpö suositellaan ensi­sijaisesti hyödynnet­täväksi tuotanto­laitoksen omissa prosesseissa tai kiinteistöissä. Mikäli se ei ole mahdollista, lämpö suositellaan myytäväksi saman  teollisuusalueen toiselle toimijalle tai paikkakunnan kauko­lämpöverkkoon.

Teollisuus ja kauko­lämpö­yhtiöt joutuivat aikaisemmin tuottamaan tarvitsemansa korkeat lämpötilat polttamalla, sillä kaupallisessa lämpö­pumppu­teknologiassa haamuraja kummitteli pitkään 70 asteen tienoilla. Viime vuosina tekniikassa on kuitenkin tapahtunut läpimurto kuuma­lämpö­pumppujen muodossa.