Merkittävimmät pudotukset Suomen CO2-päästöille tehdään kivoilla toimilla

Miksi puhutaan vain ikävistä toimenpiteistä, kun tehokkaimmat toimet CO2-päästöjen pudottamiseksi ovat yksinomaan mukavia, kysyy energian uusiokäyttöön erikoistuneen Calefan osakas, energiatekniikan diplomi-insinööri Antti Porkka.


CO2-sahaPiperryksestä tehokkuuteen. Teollisuuden hukkalämmön uusiokäyttö tuo suurimmat päästövähenemät. Testatut teknologiat ovat jo olemassa.

Ilmastoraportin vaatimien toimenpiteiden tulkinnassa keskustelu on mennyt piperrykseen. Esille nostetaan toinen toistaan hankalampia vaihtoehtoja, joista ihmisille aiheutuva haitta olisi monin paikoin suurempi, kuin kovin marginaaliseksi jäävä hyöty. Tilanteen kiteyttää hyvin haastattelu, jossa toimittaja tenttaa ministeri Tiilikaiselta, onko seuraavien hallitusten tehtävä tehdä ihmisten kannalta ikäviä toimenpiteitä Suomen hiilidioksidipäästöjen pudottamisessa.

– Tässä tulee yleisin väärinkäsitys, että CO2-päästöjen pudottaminen merkitsisi aina ihmisten kannalta jotain kurjaa, Antti Porkka aloittaa.

– Todellisuudessa ympäristön kannalta merkittävimmät säästöt saadaan yksinomaan mukavilla toimilla vaikuttamalla siellä, missä suurimmat päästöt syntyvät, Antti Porkka sanoo.

Teollisuudelle ainoastaan positiivisia asioita

Suomessa teollisuus käyttää 45 % energiasta, kun rakennusten lämmittämiseen menee 27 % ja autoilun osuus on vain 15 %. Selkein paikka vähentää hiilidioksidipäästöjä on runsaasti energiaa käyttävä teollisuus, jossa syntyy huomattavia määriä uusioenergiana arvokasta hukkalämpöä. Tuotantoa ei tarvitse vähentää, vaan laittaa kertaalleen ostettu energia tekemään työ moneen kertaan.

– Hukkalämmöllä voidaan lämmittää taloja ja sitä voidaan hyödyntää myös teollisuuden omissa prosesseissa, Antti Porkka sanoo.

Kun teollisuuden toimija valjastaa hukkalämmöt uusiokäyttöön, se ei tarkoita mitään muuta kuin positiivisia asioita.

Hiilidioksidipäästöt yksittäisessä kohteessa laskevat tyypillisesti sadoilla tuhansilla kiloilla vuodessa. Samalla tehtaan energiankulutus putoaa, kun kerran ostettua energiaa hyödynnetään uudelleen ja uudelleen. Vuotuiset säästöt energialaskuissa ovat viisi-kuusinumeroisia. Lisäksi hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmän yhteydessä voidaan usein samalla tehostaa tuotantoa ja ihmisten työskentelyolosuhteita.

Ja tähän kaikkeen on jo valmiiksi testatut teknologiat olemassa.

– Hukkalämmön uusiokäyttö on paitsi merkittävä ympäristöteko, se myös samalla parantaa tulosta ja kilpailukykyä, Antti Porkka sanoo.

Nykytekniikalla myös haaleista hukkalämmöistä voidaan tuottaa hiilineutraalisti teollisuuden tarvitsemia korkeita, jopa 130 asteen lämpötiloja. Hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmää voi ympäristöteon lisäksi tarkastella myös sijoituskohteena. Kokonaisjärjestelmissä tuotto on tyypillisesti 30-100 %, ja se maksaa itsensä takaisin syntyneillä säästöillä noin 1-3 vuodessa.